Kirja: Maan uumenissa (1954, Tammi)

Järjestäytynyt luolaharrastus on Suomessa 2010-luvun ilmiö. Englannissa harrastus on vuosisataa vanhempi (mnrc.org.uk) ja Ruotsissa puolta.

Miten 1950-luvulla löysi tietoa luolatutkimuksesta? Internet keksittäisiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Kansainvälisessä lehdistössä oli toki juttuja, ja ne saattoivat päätyä suomalaisiinkin lehtiin, mutta suomenkielistä luolakirjallisuutta oli perin vähän. Turun kaupunginkirjastosta löytyi ainoastaan Maan uumenissa vuodelta 1954.

Kaksi kirjaa käsittävä nide

Ensimmäinen, Tulivuorten kraatereissa (Cratères en feu, 1951, Haroun Tazieff) kertoo modernin vulkanologian isän Tazieffin seikkailuista tulivuorilla. Toinen, Luolien syvyyksissä (Le gouffre de la Pierre Saint-Martin, 1952, Haroun Tazieff) kertoo Ranskan ja Espanjan rajalla sijaitsevan valtavan luolan tutkimisesta.

Luolan tutkimisessa olivat mukana Haroun Tazieffin lisäksi Georges Lépineux, Marcel Loubens ja lukemattomat muut. Retkikuntiin osallistuivat niin Jacques Yves Cousteaun tutkimusmatkoihin osallistunut sukeltaja kuin etelämantereen kävijä kuin legendaarinen luolatutkija Norbert Casteretkin.

**Haroun Tazieff** By Erwan de Kerhister – Own work, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=61925766

Ymmärtääkseen tätä 65 vuotta sitten kirjoitettua kirjaa on hieman tunnettava sen ajan teknologiaa. Siihen aikaan ei käytetty nykyaikaisia köysikiipeilyvarusteita, vaan Britanniassa yhäkin käytössä olevia vaijeritikkaita. Satojen metrien kuilu oli kuitenkin epäkäytännöllisen syvä vaijeritikkaille. Niinpä rakennettiin poljettava vaijerivinssi. Kysyimme sen rakenteesta Cavers of Facebook-ryhmässä (17207 jäsentä). Tazieffin ja monet sen ajan luolatutkijat tavannut aikalainen, André M. Gautier, vastasi:

as it is always a problem to have two ’cables’ close to each other (wire rope and telephone line) hanging in such a pit, they decided to place the telephone line in the core of the wire rope itself, replacing the hemp core (…) In earlier days, the steel cable and wire ropes were essentially hemp core steel cables or ropes, they had natural fibers in the core…. This way of having the phone line in the core had another advantage: the caver hanging at the end of the wire rope could communicate with the surface by phone.
André M. Gautier

Vaijerin sisällä kulki siis ajalle tyypillisen hamppuytimen sijaan puhelinkaapeli. Tämä mahdollisti puhelinyhteyden laskeutumisen aikana, laskeutumisen, joka 4m/min nopeudella vei puolitoista tuntia. Lisäksi kun vaijeri vinssattiin takaisin ylös seuraavaa kyytiläistä varten, vedettiin mukana myös puhelinkaapelia kelalta pohjalta, jotta pohjan ja pinnan välille saatiin puheyhteys. Kaapelin takia vaijerin lukitusmuttereita ei myöskään voitu kiristää täyteen kireyteen ettei puhelinkaapeli vahingoittuisi matkan kolhuista.

Mukaansatempaava tositarina

Maan uumenissa -niteen toinen kirja Luolien syvyyksissä alkaa maalailevalla johdantokappaleella, mutta kerronta sujuvoittuu pian. Tarina on mukaansatempaava tositarina ja täynnä yllätyksiä. Lisää syvyyttä kirjaan antaa se, että sen tapahtumista on videomateriaalia sekä lisätietoa netissä. Video ei kuitenkaan paljasta kaikkea. Kannattaa kuitenkin ehkä lukea kirja ensin. Viihdyttävyytensä lisäksi tarina tarjoaa näkymän menneeseen aikaan, antaa ajattelemisen aihetta, ja sisältää mielenkiintoista tietoa.

Myös niteen ensimmäinen kirja on lukemisen arvoinen

Tarinaan eläytyvä lukija pääsee kokemaan pelottavia, ahdistaviakin hetkiä ja tutustumaan itselleen mahdollisesti aivan outoon mielenkiinnon kohteeseen, sulaan kiveen. Ehkäpä ei-luolailijasta tuntuu samalta lukiessaan retkistämme ikuisen pimeyden klaustrofobisiin syövereihin ja hiilidioksidin ja veden täyttämiin tukahduttaviin tunneleihin? Kirjassa on mielenkiintoista tietoa ja kuumottavia hetkiä, joista Tazieff selviää hengissä kirjoittamaan kirjaansa. Vaarana tosin on, että lukijakin alkaa kokemaan outoa viehtymystä purkautuviin tulivuoriin.

Ralf Strandell

Nide on saatavissa kirjastosta (varasto) tai antikvaarisista kirjakaupoista.

Osta netistä