Vastuullinen luolaretkeily: Luolien suojelu ja paikallisen väestön huomioiminen

Luolat ovat upeita retkikohteita ja muutama pikku juttu huomioiden ne myös säilyvät sellaisina. Alta löydät ohjeita luontoa säästävään ja paikalliset asukkaat huomioivaan retkeilyyn.

Suurimmat ongelmat vältät pysäköimällä ja kulkemalla harkiten sekä ottamalla mukaan roskapussin ja jättämällä puhelinnumerosi auton tuulilasiin.

Sisältö

1. Saapuminen luolalle
2. Luolalla oleskelu
3. Kiipeilyapujen käyttö
4. Isolla porukalla tehdyt retket
5. Geokätköjen perustaminen
6. Rakennelmien teko ja nuotiopaikkojen ylläpito
7. Luolien kaupallinen hyödyntäminen
8. Ohjeita retkeily- ja matkailusivustojen ja blogien pitäjille
9. Maanomistajan tavoittaminen
10. Ohjeita maanomistajille
11. Jokamiehenoikeuksista
    

1. Saapuminen luolalle

Älä tuki ajoteitä äläkä tallo viljelyksiä, eli

1. jätä puhelinnumerosi näkyville, jotta sinuun saadaan yhteys, jos autoasi täytyy siirtää
   • paperilappu tuulilasin alla on usein hyvä keino
2. pysäköi kulkuneuvosi siten, ettei se tuki tukkirekkojen, metsäkoneiden, traktorien tai muiden maa- ja metsätalouskoneiden kulkua
   • pienet pistot metsiin ja pelloille eivät ole parkkipaikkoja vaan kulkureittejä työmaalle – etenkin jos reiteillä ei kasva pensaita
   • jos jätät autosi tukkipinon eteen, saattaa tukkipuun lastaaminen vaikeutua
   • jos jätät autosi tien kääntöpaikalle, jätä tilaa myös kääntyjille
   • aiheeseen liittyvät lait: pelastuslaki, maastoliikennelaki, tieliikennelaki
3. suosi olemassaolevia polkuja
   • näin et tallo viljelyksiä etkä istutettuja puuntaimia etkä turhaan kuluta herkkää metsänpohjaa

Lue myös Suomen Ladun yhdessä Suomen tieyhdistyksen ja MTK:n kanssa tekemä ohjeistus: https://www.suomenlatu.fi/vaikuta/ohjeet-ja-etiketit/pysakointietiketti.html

2. Luolalla oleskelu

Vie roskat ja tee tuli vain luvalla ja polttamatta koko metsää, eli

1. tuo mukanasi tyhjä roskapussi ja vie siinä roskat pois
   • vie myös hedelmien kuoret ja ruuantähteet, sillä ne eivät maadu nopeasti
   • jätelain roskaamiskielto koskee kaikkia
2. tee tuli vain maanomistajan luvalla
   • avotulen tekoon pitää pelastuslain §6 määräyksestä olla maanomistajan lupa
   • kunnan virallisella nuotiopaikalla on kunnan myöntämä lupa tulentekoon ja vastaava pätee Metsähallituksen ylläpitämiin virallisiin nuotiopaikkoihin
   • viralliset nuotiopaikat on merkitty kyltein
   • pelastustoimi.fi: tulen käsittely – avotuli
   • paljaat silokalliot lohkeilevat rumasti nuotion alla, joten vältä nuotion pitoa silokalliolla
3. jos aiot tehdä tulen, ota mukaan vettä, tai astia jos luolan läheisyydessä on vettä
   • tuli kytee tuhkassa pitkään ja tuulenpuuska voi saada kipinät lentämään ja heinikon syttymään
   • hehkuvien hiilien/puun heittäminen luolaan sotkee luolan ja tuli voi levitä sammalessa
4. jos aiot tehdä tulen, tuo sytykkeet, polttopuut (ehkä jopa makkaratikun) kotoasi
   • tulen teet helpommin kaupasta ostetulla sytytyspalalla ja mukana tuoduilla kuivilla puilla kuin metsän kosteilla tai liian nopeaan palavilla risuilla. Maassa olevia risuja ja kaarnan paloja saa toki käyttää, mutta puista ei saa taitella oksia, ei edes kaatuneista puista.
   • teleskooppimakkaratikku on kätevä
5. Edes maanomistaja ei saa tehdä avotulta metsäpalovaroituksen aikana.
   

3. Kiipeilyapujen käyttö

Älä jätä viritelmiä maastoon, eli

1. vie köydet pois
2. jos laitat luolaan puunrungon kiipeämisavuksi, ota se myös pois luolasta. Joku sinua lyhyempi (lapsi) saattaa sen avulla laskeutua kuoppaan, josta ei ylläkään ulos
   

4. Isolla porukalla tehdyt retket

Sallittuja, mutta eivät saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa

Suosituksemme on, että jos olet liikkeellä koululuokan tai vastaavan isomman porukan voimin tai järjestät yleisötapahtumaa, niin ota yhteyttä maanomistajaan ja sovi liikkumisesta ja pysäköinnistä sekä muista käytännön järjestelyistä etukäteen. Tulentekoon tarvit pelastuslain nojalla aina maanomistajan luvan.

Peruste: Vaikka maassa laillisesti oleskelevilla onkin perustuslaillinen oikeus liikkua ja kokoontua maassa, niin toisen maata ei saa luvatta käyttää sillä tavoin, että siitä koituu enemmän kuin vähäistä haittaa maankäytölle, luonnolle ja muille liikkujille. Maanomistajalla pitää olla omien maidensa (ja teidensä) esteetön käyttömahdollisuus. Esimerkiksi tien tukkiminen ei käy päinsä. Rikoslain hallinnanloukkaus-pykälä puolestaan koskee pitempiaikaista haltuunottoa. Haittaa on omaisuuden (puuston, viljelyksien, rakenteiden, …) vaurioituminen, ei pelkkä paha mieli. Poluilla liikkuminen, marjastus ja sienestys ovat vain vähäisiä haittoja. Suomen luolaseuran kanta on, että myöskään kivenkoloon änkeytyminen tai lohkareilla ja kallioilla ilman apuvälineitä (ja ilman magnesiumia) kiipeily ei itsessään aiheuta suurta haittaa ympäristölle. Jokainen joutuu itse harkitsemaan missä tilanteissa aiheutettu haitta on niin iso, että maanomistajaan on tarve olla yhteydessä.

Myös maanomistajan huoli viljelyksistään, taimistaan, metsästään, teidensä avoimuudesta ynnä muusta on ihan kohteliasta ottaa huomioon. Näin kenellekään ei aiheudu pahaa mieltä.

5. Geokätkön perustaminen

Sallittua, mutta ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa

Geokätkön perustaminen ei ole lain vastaista, eikä siihen tarvi maanomistajan lupaa, jos siitä aiheutuu vain vähäistä haittaa maa-alueen omistajalle/haltijalle.

Jos maanviljelijä tai metsätyömies ei pääse työpaikalleen, tai asukas omaan kotiinsa, koska tie on geokätköilijöiden autojen tukkima, tai geokätköilijät parveilevat pihapiirissä, niin haitta on ilmeinen, ja tilanne lain vastainen. Jokainen retkeilijä toki vastaa itse pysäköintinsä laillisuudesta ja kotirauhan kunnioittamisesta, mutta kätkön perustaja voi hyvin ohjein auttaa kätköilijää onnistumaan tavoitteessa.

Jos kätkösi on yksityistien tai kapean metsätien varrella tai lähellä mökkiä tai asutusta, ota yhteyttä maanomistajaan ja selvitä miten kätkön voisi laittaa aiheuttamatta kohtuutonta haittaa paikalliselle väestölle. Paikallinen väestö tietää mistä suunnasta kohdetta olisi paras lähestyä ja miten esimerkiksi pysäköinti voidaan tehdä vähimmällä häiriöllä.

Kätkön perustamista ei kätkön pienen koon vuoksi lasketa roskaamiseksi (ja lisäksihän kätkö on käytössä ja ylläpidetty).

Lue vastuullisen geokätköilijän periaatteet

6. Rakennelmien teko ja nuotiopaikkojen ylläpito

Aina luvanvaraista

Opasteiden ja kylttien pystyttämiseen sekä portaiden, penkkien, nuotiopaikkojen ja laavujen ym. rakentamiseen ja ylläpitämiseen pitää aina kysyä maanomistajan lupa.

Mikäli luolakohteelle ollaan tekemässä laavua tai kotaa, kannattaa tutustua kunnan rakennusjärjestykseen ja olla etukäteen yhteydessä kuntaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki

Nuotiopaikkojen ja tulisijojen paloturvallisuus on varmistettava.

7. Luolien kaupallinen hyödyntäminen

Saattaa edellyttää maanomistajan lupaa

Jokamiehenoikeudella [maan tapa, ks. oikeudenkäymiskaari, 11§] toimimista ei voi kieltää ilman lakiin nojautuvaa perustetta. Tämä tarkoittaa, että maastossa liikkumista ei voi kieltää mielivaltaisesti. Maassa on myös perustuslain 9§ takaama liikkumisvapaus, josta voidaan lailla säätää poikkeuksia.

Opastettu retkeily toisen mailla on sallittua, jos toiminta ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä tai haitan riski ei toiminnan luonteen vuoksi kasva. Jos haitan riski kasvaa, toimintaan pitää saada maanomistajan suostumus.

Jokamiehenoikeuksien rajoja mietittäessä pitääkin aina miettiä paikan luonnonoloja, vuodenaikaa ja yleensäkin maaston herkkyyttä sekä sitä miten paikka kestää suunnitellun toiminnan ja sen intensiteetin.

Kokoontumislain vaatimukset

Lähde: Ympäristöministerön ohje, sivut 108-109.

Järjestettyä toimintaa suunniteltaessa on arvioitava, kuuluuko se kokoontumislain piiriin vai onko se jokamiehenoikeuteen kuuluva yksityinen tilaisuus. Tilaisuuteen sovelletaan kokoontumislakia, jollei tilaisuutta osanottajien lukumäärän, tilaisuuden laadun tai muiden erityisten syiden perusteella voida pitää luonteeltaan yksityisenä (kokoontumislaki 1 luku 2 §).

Toiminnan tarkoitus itsessään, esimerkiksi elinkeinon harjoittaminen, ei määritä sitä, voidaanko tapahtumaa pitää yksityisenä tilaisuutena vai ei. Esimerkiksi pienen porukan opastettu luontoretki (myös maksullinen sellainen) on yksityinen tilaisuus, mutta kesäfestari ei ole.

Luonteeltaan yksityistä toimintaa voidaan järjestää jokamiehenoikeudella toisen alueella, jos toiminnasta ei aiheudu vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle eikä kysymyksessä ole kokoontumislain tarkoittama yleisötilaisuus. Kokoontumislain mukainen yleisötilaisuus edellyttää aina ilmoituksen tekemistä ja maanomistajan suostumuksen (kokoontumislaki 3 luku 13 §).

Luonteeltaan yksityistä toimintaa on esimerkiksi opastettujen luontoretkien, urheiluseurojen, partiolaisten ja koululuokkien tilapäinen ja haittaa aiheuttamaton toiminta toisen alueella.

Muiden lakien vaatimukset

Maanomistajalta pitää aina kysyä lupa myös tulentekoon (pelastuslaki 2. luku 6 §) ja moottoriajoneuvon käyttämiseen maastossa (maastoliikennelaki 2. luku 4 §) sekä tietenkin rakenteiden pystyttämiseen (opasteet, kyltit, portaat, penkit, nuotiopaikat, laavut, kiinteät kodat). Laavujen ja kotien tekoon voi joutua kysymään luvan tosin myös kunnalta. Luolaretkiin harvemmin liittyy kalastusta tai metsästystä, mutta niihinkin liittyy erinäisiä lupavaatimuksia: Kalastuslaki ja Metsästyslaki. Edellä sanotun perusteella esimerkiksi eräopaspalvelujen tuottaminen toisen mailla olevilla luolilla lupaa kysymättä on mahdollista tietyin rajauksin.

8. Ohjeita retkeily- ja matkailusivustojen ja blogien pitäjille

Kohteiden ilmoittaminen

Luolakohteiden sijaintien ilmoittaminen on sallittua perustuslain §12 (sananvapaus ja julkisuus) nojalla, joten blogien, retkeilysivustojen, painettujen matka- ja retkioppaiden sekä vastaavien julkaiseminen tarkkoine kohdekoordinaatteineen ja kohteen kuvauksineen ei edellytä maanomistajan lupaa. Myös GPS:n reittijäljen ja kulkuohjeet voi julkaista.

Julkaisijan vastuu

Sananvapaus ja painovapaus merkitsevät oikeutta julkaista ilman ennakkosensuuria, mutta ne eivät anna oikeutta sanoa ihan mitä tahansa. Julkaisujensa sisällöstä pitää myös kantaa vastuu.

Esitteen tai kartan laatija ei ole vastuussa esimerkiksi retkeilijän laittomasta tulen tekemisestä, roskaantumisesta tai maaston kulumisesta. Jokainen retkeilijä vastaa itse omasta toiminnastaan ja sen vaikutuksista ympäristöön.

Jos jonkin kohteen esitteleminen kuitenkin keskittää retkeilyä suurissa määrin kohteelle, voi tästä aiheutua alueen haltijalle ainakin hetkellisesti kohtuutonta haittaa. Suosittelemmekin, että jos maanomistaja ilmoittaa retkeilyn aiheuttamista haitoista, niitä pyritään kaikin kohtuullisin keinoin vähentämään.

Näitä keinoja ovat esimerkiksi suositusten lisääminen julkaisuun jälkikäteen, reittikuvausten tai ajo-ohjeiden muuttaminen, koordinaattien piilottaminen tai julkaisun tilapäinen (tai äärimmäisissä tapauksissa pysyvä) poistaminen.

Neuvontasuositus

Suosittelemme muistuttamaan lukijoita siitä, että lain mukaan viljelyksiä ja taimikkoja ei saa talloa eikä muutakaan omaisuutta (metsää, kulkuväyliä, rakennuksia, …) vahingoittaa. Vahingon tekijällä on korvausvastuu. Ei ole myöskään suotavaa kuluttaa suosittujen kohteiden herkkää luontoa (metsänpohjaa) tarpeettomasti. Jo olemassa olevien polkujen suosiminen on kannatettavaa. Retkeilijöiden laillisista oikeuksista ja velvollisuuksista voit lukea tarkemmin kohdasta ”Jokamiehenoikeuksista”.

Pysäköinti- ja ajo-ohjeet

Ajoneuvojen pysäköinnistä voi antaa neuvoja, mikäli kohteella on virallisin liikennemerkein osoitettu pysäköintialue tai -paikkoja tai mikäli maanomistaja itse selkeästi esittää pysäköintiin liittyviä toiveita. Suosittelemme, että muussa tapauksessa saapumiseen ja pysäköintipaikkoihin liittyviä ohjeita ei yksityismailla ja yksityisteiden varsilla oleville kohteille anneta. Muussa tapauksessa on iso riski, että vahingossa ja ymmärtämättään aiheuttaa ongelmia tarpeelliselle tienkäytölle.

Jokaisen moottoriajoneuvon kuljettajan on tunnettava tieliikenne- ja maastoliikennelait sekä pelastuslain tienkäyttöä koskevat määräykset. Näihin yleisiin säännöksiin voi aina viitata.

9. Maanomistajan tavoittaminen

Maanomistajan saat selville maanmittauslaitoksen kartasta. Palvelu on helppo käyttää ja maksaa vain muutaman euron.

1. Selvitä ensiksi kiinteistötunnus
   
2. tilaa sen jälkeen maanomistajan yhteystiedot sähköpostiisi, palvelun hinta on vain muutamia euroja
   

10. Ohjeita maanomistajille

Yhteistoiminta

Monesti retkeilystä aiheutuvat haitat johtuvat tietämättömyydestä. Tietoa saa parhaiten levitettyä maanomistajan, retkeilyä harjoittavien yhdistysten sekä julkaisijoiden (retkeilyblogit, lehdistö ym.) hyvällä yhteistyöllä. Jos jostakin luontokohteesta tulee erityisen suosittu retkeilykohde, kannattaa yhdessä yhdistysten ja kunnan kanssa miettiä, mitä tilanteelle voisi tehdä. Näin on Suomessa toimittu esimerkiksi joidenkin Suomen Ladun tai Suomen kiipeilyliiton jäsenyhdistysten tai sukellusseurojen kanssa.

Luolaretkeilyn toimijoita

• Suomen luolaseura ry
• Retkipaikka-blogi (kertoo myös luolista)
• Paikalliset metsästysseurat, urheiluseurat, partiolaiset ynnä muut toimijat
• Kunta

Opasteet, sillat, portaat

Maanomistajan luvalla tai toimesta asennetut opasteet (Luola -nuolikyltti), infotaulut (tietoa luolasta, tulen teosta, jätehuollosta) ja muut rakenteet (sillat, portaat ja askelmat) ovat paras ja ainoa tapa ehkäistä polkujen leventyminen ja maaston kuluminen suosituissa retkeilykohteissa.

• Voisiko kulun ohjata sellaista kautta, että se aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa?
• Auttaisiko info-taulu asiaa?
• Opasteilla kulkua saadaan pysymään siellä missä halutaan – pois pihapiireistä.

Vastuu rakenteista

Jos rakentaa sillan tai portaat ja ohjaa ihmiset niille, tulee rakenteiden tietenkin olla turvallisia ja kestää normaalia käyttöä, mutta jos joku kiipeilee kaiteilla tai tekee jotakin muuta tyhmää, niin se on retkeilijän oma vika. Maastossa ja poluilla liikutaan aina omalla vastuulla.

Turhien kieltokylttien kielto

Maa- tai vesialueelle ei saa pystyttää sellaista kulkemisen, maihinnousun tai muun jokamiehen oikeuden käyttämisen kieltävää taulua, jonka asettamiseen ei ole lakiin nojautuvaa perustetta. Luonnonsuojelulaki §36 (maisemansuojelu).

Pysäköinti

Pysäköintiä voi säädellä virallisin liikennemerkein. Lue myös kappale yksityistien käytön rajoittaminen.

Voisiko pysäköintipaikkaa suurentaa johonkin suuntaan – jos vaikka kunta toisi pari kuormaa soraa?

Retkeilyreitin perustaminen

Mikäli kohteelle halutaan perustaa retkeilyreitti, voi kunta voi olla mukana sitä perustamassa ja perustaminen voidaan tehdä ihan sopimalla. Toinen tapa on ulkoilureittitoimitus, mutta se on raskas prosessi ja sitä käytetään usein vain pakko-tilanteessa. Suurin osa reiteistä perustetaan yksityisoikeudellisella sopimuksella.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n ja Suomen Latu ry:n suosittelema malli ulkoilureittien perustamiseen sopimuksella.

Jos kunta ottaa luolan ulkoilu- ja virkistyspaikkana ylläpidettäväkseen, tulee varmasti palvelun tarjoajan vastuu. Käytännössä usein luontokohteilla tämä tarkoittaa, että verkkosivuilla sanotaan, mihin ei voi mennä, koska se on vaarallista, että kalliot ovat liukkaita, että on vaikeakulkuisuutta ja louhikkoa tai että kohde vaatii erityistä varovaisuutta olosuhteidensa vuoksi. Vastuun kannalta on tärkeää, että kävijöille annetaan ennakkotieto siitä, mihin hän on menossa, että siellä on vaaran paikkoja ja että paikka ei sovellu kaikille.

Lue myös:
Reittien-vastuuselvitys 2017 Suomen-Latu REILA (.pdf)
REILA Taustamateriaalit

Ongelmallisen geokätkön raportoiminen

Geokätköjen etsintä eli geokätköily on nykyaikaista ”aarteenetsintää”, jossa gps-koordinaattien ja salaperäisten vihjeiden perusteella etsitään kätköä. Kätkö on yleensä pieni muovipurkki, joka on piilotettu pois näkyvistä johonkin mielenkiintoiseen paikkaan. Harrastajat raportoivat käyntinsä nettiin (geocaching.com, geocache.fi) ja siihen on mobiilisovelluksia. Aika usein suomalaiselta luolalta löytyykin geokätkö.

Jokaisella kätköllä on ylläpitäjä (eng. owner), johon voi – ainakin periaatteessa – olla yhteydessä. Kätkön omistaja löytyy tekemällä maksuttoman tilin geocaching.com:iin ja etsimällä kartalta kätkön ja katsomalla sen tarkemmat tiedot. Sitten kätkön ylläpitäjälle voi lähettää viestin, ja toivoa että henkilö on tavoitettavissa.

Periaatteessa ongelmista voi raportoida myös Geocaching.com:in ylläpitoon (Help center > Legal/land managers) sähköpostitse, mutta tällöin on hyvä selittää tilanne aika tarkoin ja viitata tarpeellisiin lakeihin, sillä kyseessä on ulkomainen (ilmeisesti Yhdysvaltalainen) toimija.

Geokätköilijöille on suomalaisiakin sivustoja, mutta ne eivät pysty kontrolloimaan kätköjen näkyvyyttä.

• https://geokätköt.fi/
• https://www.geocache.fi/

Suomen Ladun ohjeet geokätköilyyn: https://www.suomenlatu.fi/ulkoile/lajit/geokatkoily-2/nain-aloitat-geokatkoilyn.html

Luolan omat nettisivut

Retkikohteet löydetään usein netistä. Jos teet maillasi olevalle luolalle omat nettisivut, voit olla kohtuullisen varma kahdesta asiasta: 1) kävijöiden määrä ei ainakaan vähene, mutta 2) suuri osa kävijöistä näkee sinun kirjoittamaasi sisältöä (ainakin kuvat ja otsikot).

Jos päädyt nettisivujen tekemiseen, lienee helpoin ratkaisu ostaa valmis ja ylläpidetty WordPress -julkaisujärjestelmä joltakin kotimaiselta ”webhotellilta” (esimerkiksi hostingpalvelu.fi tai zoner.fi). Halvin perustaso riittää aivan mainiosti. Parhaimmillaan suomenkielinen asiakaspalvelu on puhelinsoiton päässä ja vastaa nopeasti. WordPressin käyttö toki pitää opetella, mutta Youtube on täynnä opastusvideoita. WordPress.com tarjoaa myös ilmaispalvelua.

Luolan websivuilla kannattaa olla ainakin luolan kuvailua, ajo- ja pysäköintiohjeet, toiveet vierailuajoista, ohjeet roskien pois viemiseen, maininta tulenteosta, sekä tietenkin yhteydenottolomake (esimerkiksi tämä WordPressin lisäosa).

Yksityistien käytön rajoittaminen

Liikennemerkin yksityistielle asettaa tiekunta tai osakkaat saatuaan siihen kaupungin suostumuksen, jota ei voida evätä ilman pätevää syytä (lue esimerkiksi Oulun kaupungin ohje). Ilmoita merkki myös väylävirastolle (haluat varmasti että navigointisovelluksetkin tietävät kiellon). Käytännössä tämä tarkoittaisi moottoriajoneuvolla ajo kielletty -kylttiä (polkupyöräilyä ja kävelyä yksityistiellä ei lain mukaan saa kieltää) jonkinlaisella lisäkilvellä varustettuna (Tonteille ajo sallittu). Tässä toki on vaarana, että autoja on sitten pysäköitynä ojanpenkalle liikennemerkin eteen, tai luolalle rymytään metsien ja peltojen halki lähimmältä yleiseltä tieltä. Usein kyltti auttaa, muttei siis aina.

Yksityistien saa sulkea portilla vain yksityistielaissa määritellyllä tavalla (tiekuntaa/osakkaita kuultava jne). Joskus portista on apua, mutta portti ei välttämättä aina poista ongelmaa, sillä tukos voi etenkin suositulla kohteella vain siirtyä portin eteen.

Esimerkkitapaus

Yksityisalue on suljettu lukituin puomein ja avain annettu kirjalliseen sopimukseen mukaan tulleille sukellusseuroille. Tässä yhteydessä on sovittu sallituista käyttöajoista, alueen pitämisestä siistinä ja muista käytännön toimista haittojen vähentämiseksi. Sukelluseurat ovat tuottaneet tielle kuorma-autollisen soraa tien tasoittamiseksi kulumisen jälkeen. Sukellusharrastuksesta aiheutuneet haitat on saatu minimoitua. Tämä ei toki estä kesähelteillä saapuvista uimapaikkaa etsivistä koituvia haittoja. Pahimpina hellepäivinä autoja oli myös portin edessä tukkimassa tie.

11. Jokamiehenoikeuksista

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Niistä nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä niistä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä.

Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu

Esimerkki toiminnasta, joka ei kuulu jokamiehenoikeuksiin:
Suomalaisten sydämet valloittanut satumainen kukkapelto tallottiin (YLE)

Liikkumisrajoitukset

Liikkumista rajoittavat asukkaiden oikeus kotirauhaan (piha-alueet, laiturit), omaisuuden suoja (esimerkiksi peltoja ja taimikoita ei saa talloa) sekä teiden varsilla olevat viralliset liikennemerkit.

Muita liikkumisrajoituksia on esimerkiksi luonnonsuojelualueilla (esimerkiksi lintujen pesinnän tai lepakoiden talvehtimisen suojaaminen), luonnonpuistoissa, vedenottamoiden suoja-alueilla, sotilasalueilla, rajavyöhykkeellä, aluevalvontalain mukaisilla suoja-alueilla sekä julkisrauhan suojaamissa kohteissa (Luonnonsuojelulaki ja Rikoslaki). Esimerkkinä tästä on Naantalin Luolalan Tupavuoren luola, joka on öljynjalostamon alueella, eikä luolalla siksi saa käydä.

Moottoriajoneuvoista

Moottoriajoneuvolla ei maastoon saa ilman maanomistajan lupaa mennä (Maastoliikennelaki, §4). Joitakin poikkeuksia toki on (kuten tienvarsipysäköinti tien välittömään läheisyyteen). Katso yksityiskohdat laista. Yksityisteillä ajaminen on laillista, ellei sitä ole kielletty virallisin liikennemerkein (Yksityistielki §28-29).

Suosittelemme kuitenkin välttämään tarpeetonta yksityisteiden käyttöä, koska yksityisen tien ylläpitäminen on kallista ja ulkopuolinen liikenne lisää tien hoitokustannuksia entisestään. Epäselvissä tapauksissa kannattaa aina olla yhteydessä maanomistajaan tai tiekuntaan.

Lue lisää

Lue tarkemmin Ympäristöministeriön julkaisusta Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella. Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä (144 sivua).

---

Tätä ohjetta tehdessä on pyydetty lausuntoja Suomen Latu ry:ltä, vakiintuneelta retkeilyblogilta (Retkipaikka.fi), eräopaspalveluja tarjoavalta yritykseltä (Metsäkylpy Suomi), sekä meihin yhteydessä olleelta maanomistajalta. Ohjeiden pohjana on käytetty Ympäristöministeriön ohjeistusta ja Suomen lakia. Julkaisija Suomen luolaseura ry.