Suomen luolat

Valikoituja luolaretkiä

Luolassa on kävelyosuus. Ryömintä ei ole välttämätöntä.
Köysi voi olla hyödyllinen tai tarpeellinen.
Luola on päivänvalon ulottumattomissa.
Luolassa on vettä.

Karttalinkit ja geokätköt aukeavat uudelle välilehdelle.

Sisällys

  1. Asikaisen aitta, Orivesi (~20m)
  2. Bombergsgrottan, Lapinjärvi
  3. Halosen uuni, Kuusamo (15m)
  4. Haukkavuoren luola, Mäntyharju (13x6m)
  5. Hautvuoren linnankellari, Laitila
  6. Hulubergsgrottan, Sipoo (16m)
  7. Högbergetin luola, Kirkkonummi (6.5m)
  8. Jeremian luolat, Kustavi
  9. Kalkkikallion Ketunluola, Vantaa (6m)
  10. Kellarikiven luola, Lavia
  11. Kipontien luola, Orivesi (~35m)
  12. Korkbergetin lohkareluola, Kirkkonummi (~300m)
  13. Korkia-Mauran jääluola, Inari (15m)
  14. Korouoman Karhunpesä, Posio (35m)
  15. Kärsämäen Pirunpesä, Turku
  16. Lassilan linnavuori, Ruokolahti
  17. Lemmenluola, Inari (17m+)
  18. Luolavuoren luola, Turku (~60m)
  19. Lyttylän Pirunpesä, Pori (~70m)
  20. Nepperin luola, Kauniainen
  21. Olhavanlammen luolat, Valkeala (78m)
  22. Otsavaaran luola, Kemijärvi (31m)
  23. Pirunkirkko, Lieksa (34m)
  24. Purnunlouhen luolat, Nurmes
  25. Repouuron luola, Lieksa (~300m)
  26. Riihonniemen Jokiluola, Puumala (45m)
  27. Rokokallion luolat, Vihti (>86m)
  28. Ryövärinluola, Kaarina
  29. Sarajärven linnavuori, Ruokolahti
  30. Sotkanmunan luola, Lieksa
  31. Torholan luola, Lohja (107m)
  32. Ukonkiven uhriluolat, Inari (10m)
  33. Urtmäen Pähkinäluola, Sammatti
  34. Väkevänjärven Pirunpesä, Ylämaa

Asikaisen aitta, Orivesi

KARTTALINKKI
lat=62,653840499 lon=26,574256842 (ETRS89 ~WGS84)
N 6947094 E 478181 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen —-
Pituus 20m (arvio)

Asikaisen aitta on yksi Keski-Suomen hienoimpia luolia. Luolassa on kolme kammiota ja kontattavaa käytävää sekä myös pimeitä osia. Parinkymmenen metrin pituudellaan se on jo varsin mukavan kokoinen. Luolaa on käytetty muinoin piilopaikkana ja sen uumenista löytää yhä vieläkin jäänteitä nuotioista. Katso myös muut Oriveden luolat, kuten Kipontien luola.

Asikaisen aitassa. (c) Mikko Lemmetti, 2019

Bombergsgrottan, Lapinjärvi

KARTTALINKKI
lat=60,60540576 lon=26,05212679 (ETRS89 ~WGS84)
N 6719207 448102 E (ETRS-TM35FIN)
Kejonen U38
Pituus 23m
GEOKÄTKÖ GC17Z3G

Etelä-Suomen helpoimmin lähestyttäviä luolia, aivan tien vieressä. Kauniin kolon kautta pääsee ryömimään matalaan mutta melko isoon kammioon.

Kuvaaja: velma Aho 


Halosen uuni, Kuusamo

KARTTALINKKI
lat=66,242491109 lon=29,290773031
N 7348823,449 E 7348823,449
Kejonen OU14
Pituus 15m

Halosen uuni on kymmenen kilometrin päässä Ruka-tunturista lähellä Karhunkierroksen reittejä sijaitseva aidon luolamainen luola. Se on muodostunut osin kalkin liukenemisen, osin kvartsiitin rapautumisen ja osin veden aihettaman piping-eroosion johdosta. Piping-eroosiossa virtaava vesi kuljettaa raon täytteet pois hajoittaen siten kalliota.

Tilava tunnelimainen luola kääntyy perällä pystysuoraan suoraan ylös.


Haukkavuoren luola, Mäntyharju

KARTTALINKKI
lat=61,239508501 lon=26,410796553 (ETRS89 ~WGS84)
N 6789608 E 468373 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen MI98
Pituus 13m (leveys 13m, syvyys 6m, korkeus 3m)

Mantyharjun Haukkavuoren luola on upeissa maisemissa oleva hieno lippaluola, jonka katveessa on nuotiopaikka. Tässä luolassa ei kontata eikä kiipeillä, vaan keitetään sumpit ja tarinoidaan.


Hautvuoren linnankellari, Laitila

KARTTALINKKI
lat=60,862113517 lon=21,777325373 (ETRS89 ~WGS84)
N 6758726 E 216510 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen TP37
Pituus 7m
GEOKÄTKÖ GC13T4K

Lohkareinen linnavuori (oikeasti mäki) jossa on useita koloja. Lähellä pysäköintimahdollisuus, luolat helppo löytää ja niiden tutkimiseen voi käyttää tuntikausia. Hautvuoresta tekee erityisen kiinnostavan sen historia. Luolasta löytyy Litorinameren aikaista merisimpukkasoraa ja sieltä on tehty myös arkeologisia löytöjä. Anna mielikuvituksesi lentää vuosituhansien taakse tässä hienossa luolakohteessa! Alueelta löytyy kolmekin merkittävän kokoista luolaa.


Hulubergsgrottan, Sipoo

KARTTALINKKI
lat=60,32343278 lon=25,27721764 (ETRS89 ~WGS84)
N 6688671 E 404857 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen U82
Pituus 16m (Kejosen mukaan 18m)
LUOLAN KARTTA

Hulubergsgrottan on pienen soistuneen notkelman lähellä kalkkikivisen kallion alla. Edessä aukeaa tilava veden syövyttämä kammio, johon mahtuu monta ihmistä. Luolan pohjalla on vettä, joten muulloin kuin kovilla pakkasilla luolaan ei ilman vedenpitävää asua ole hauska mennä. Oikealta jatkuu ahdas käytävä seuraavaan kammioon. Jos vedenpinta on korkealla, sen ahtaus voi ahdistaa.

Kuvaaja Toni Rasmus Ruokonen.


Högbergetin luola, Kirkkonummi

KARTTALINKKI
lat=60,106832 lon=24,486213 (ETRS89 ~WGS84)
N 6668766 E 3360374 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen U17
Pituus 6,5m (pisin)
GEOKÄTKÖ GC5Y7WW

Todella erikoisen näköinen virtauseroosioluola, sipulinmuotoinen käytävä jonka seinät ovat hioutuneet kauniiksi ja sileiksi. Hieno ja vaivaton retkikohde, sekä ainutlaatuinen geologinen nähtävyys.

Högbergetin luola. Kuva (C) Retkipaikka.fi, 2013

Jeremian luolat, Kustavi

KARTTALINKKI
lat=60,545702162 lon=21,340405766 (ETRS89 ~WGS84)
N 6725544 E 189796 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen TP32
Pituus 8m (pisin)
GEOKÄTKÖ GCPCM2

Lohkareissa olevia ahtaita käytäviä. Lattiat ovat kalliota ja louhikkoa. Luolat ovat Kesämökin pihalla, joten mökkeilijän rauha ja yksityisyys on huomioitava. Jeremiaan luoliin liittyy tarina englannin sotalaivaston opastamisesta väärälle reitille 1700-luvulla ja sen jälkeen Jeremiaan piiloutumisesta luoliin kostoa pakoon.


Kalkkikallion Ketunluola, Vantaa

KARTTALINKKI
60,27661768 lon=25,06541954 (ETRS89 ~WGS84)
N 6683786 E 393007 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen U86
Pituus 8m
GEOKÄTKÖ GC4W9Z3

Aivan Kehä III:n sisäpuolella Puistolan asuinalueen koillispuolella sijaitsevalla Kalkkikalliolla oleva luola. Luolan sisäänkäynti on ahtaahko, mutta ryömintä johtaa ehkä kuusi metriä pitkään luolaan, jossa mahtuu pari ihmistä hyvin istumaan. Ympäristö on ruma ja suttuinen, mutta onneksi itse luolaan ahtautuminen on ollut huligaaneille liian vaikeaa. Alueella on muitakin luolia, mutta tämä on niistä luolaisin.


Kellarikiven luola, Lavia

KARTTALINKKI
lat=61,603167 lon=22,673067 (ETRS89 ~WGS84)
N 6837601 E 270545 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen TP39
Pituus 12m
GEOKÄTKÖ GC1BRF0

Suuren siirtolohkareen alla oleva lohkareluola, kaksi ihmisen kuljettavaa sisäänkäyntiä. Tarinoiden mukaan sotien aikainen piilopaikka, nykyään metsästäjien käytössä sekä paikallinen nähtävyys ja retkikohde.


Kipontien luola, Orivesi

KARTTALINKKI
lat=61,685538674 lon=24,257283493 (ETRS89 ~WGS84)
N 6842208 E 354896 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen —
Pituus 35m
LUOLAN KARTTA GEOKÄTKÖ GC88867

Kipontien luola lukeutuu Asikaisen aitan tavoin Keski-Suomen parhaimmistoon. Kipontien luola tarjoaa seikkailullista ryömintää ja useita maanalaisia kammioita kahdessa eri haarassa. Kuopan pohjalta jatkuu ahdas ryömintä. Sisäänmeno on helppo kiipeily, jossa on paljon käsi- ja jalkaotteita, eikä edes kauhean syvä, mutta kiipeilemiseen tottumattomalle köydenpätkä tuo henkistä turvaa.

Kartta (c) Seikkailun lumous, 2019
Kipontien luola

Korkbergetin lohkareluola, Kirkkonummi

KARTTALINKKI
lat=60,161885453 lon=24,452938888 (ETRS89 ~WGS84)
N 6672166 E 358649 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen U22
Pituus 302m
LUOLAKARTTA GEOKÄTKÖ GC3WR37

Korkbergetin valtavalla lohkareluolastolla on pituutta liki 300 metriä. Tosin siinä on myös 50 sisäänkäyntiä. Luolassa on sokkeloisia ahtaita käytäviä, joissa pääsee hienoon luolatunnelmaan ja kokemuksen karttuessa myös halutessaan kokemaan ahtautumishaasteita. Koska lohkareikko viettää järveen, pääsee luolaan myös uimalla tai kumiveneellä! Luolasta on myös tehty aivan eeppisen hieno luolakartta. Lue lisää Korkbergetin kartoitusprojektista lehdestä Luola V 2017.

Lohkareikon yläpuolella jyrkänteessä on myös todella hieno rakoluola. Kapea, korkea ja pitkä halkeama tarjoaa kiilautumisharjoitteita maanalaisesta kiipeilystä innostuneelle, vaikka jotkut toki käyttävät myös luolan lattiaa. Paluumatkalla askelman korkeus voi yllättää. Jos et ole tottunut vastakkaisten seinien käyttäjä, voi apuköydestä tai nauhalenkistä ja kaverista sen toisessa päässä olla iloa.


Korkia-Mauran jääluola, Inari

KARTTALINKKI
lat=68,838794444 lon= 27,646025556 (ETRS89 ~WGS84)
N 7636523,999 E 526025,994 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen LA13
Pituus 15m

Korkia-Mauran jääluola on lohkareluola, jonka pohjalla oleva Inarinjärven vesi jäätyy talvisin 4-5 metriä paksuksi jäälattiaksi. Koska jää on säilynyt ylivuotisesti, on luolaa käytetty myös kalakellarina ja se onkin maassamme ainutlaatuinen esimerkki jääluolasta. Luolalla on venesatama ja nuotiopaikka.


Korouoman Karhunpesä, Posio

KARTTALINKKI
lat=66,176231169 lon=27,457525348 (ETRS89 ~WGS89)
N 7339641,332 E 520838,462 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen LA20
Pituus 35m

Suomen luolat -kirjassa Korouoman Karhunpesää kuvaillaan kubistiseksi petojen pesäpaikaksi. Luolaan talvisin muodostuva jää säilyy pitkälle syksyyn, joskus jopa seuraavaan talveen. Alueen jylhistä maisemista löytyy myös toinen vastaavan tyyppinen luola sekä kiipeilyreittejä, joista yhteen sisältyy lyhyt luolaosuus.


Kärsämäen Pirunpesä, Turku

KARTTALINKKI
lat=60.50029338 lon=22.28024864 (WGS84)
N 6716337,050 E 240549,838 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen TP126
Pituus ~20m (koostuu useasta pikkuluolasta, Lmax=10m)
GEOKÄTKÖ GCHBG9

Vaikuttava luontokohde kevyelle kesäretkelle mutta myös seikkailuretkikohde.

Lehtipuiden katveessa kivenheiton päässä tiestä sijaitseva Kärsämäen Pirunpesä koostuu mahtavasta haljenneiden siirtolohkareiden muodostamasta röykkiöstä. Pirunpesän edessä on helppokulkuista tasamaata mutta itse Pirunpesä sekä sen takainen maasto ovat sangen rouheita. Pirunpesän ympäri kulkee kuitenkin polkuja.

Pirunpesältä löytyy ainakin neljä pientä luolaa. Kiilautumiskiipeily rotkossa palkitsee tilavalla onkalolla, johon toki pääsee myös kävellen takakautta kiertäen (joskaan ei ihan tasamaata…). Kivikkoa kierrellessä löytää myös hienon muutaman metrin pituisen kävelykelpoisen tunnelin, johon pääsee helpoiten takakautta. Lisäksi lohkareikossa on pari muutakin pikkuluolaa; yksi on hyvin ahdas ja toisessa on pystysuorakin osuus. Jätämme löytämisen riemun lukijalle. Varusteiksi suosittelemme kokohaalaria sekä polvisuojia. Tällöin lohkareiden välissä kiilautuminen ja muu temmellys on mukavampaa. Kompastumisten ja tippumisten varalle kypärä on myös ehdoton turvavaruste. Pirunpesällä pärjää myös ilman erikoisvarusteita perheretkellä, kunhan jättää kaikkein kunnianhimoisimmat kiipeämiset tekemättä.

Pirunpesän lohkareilla on hauska kiipeillä, mutta maasto on tippumisen suhteen paikoin anteeksiantamatonta (vaarallista). Alueella on toki joitakin boulderointiin sopivia pienempiä lohkareita, joissa on negatiivista seinää ja alla tasamaa. Ne löytää Pirunpesän etelä- tai lounaispuolelta.

Takamaastoa

Pirunpesä sijaitsee 57 metriä keskimääräisen merenpinnan yläpuolella (78m referenssiellipsoidista) ja alueen rantamuodostumat ajoittuvat Litorinameren aikaan. Itse asiassa Nunnavuoren muinaisranta ei ole kovin monen kilometrin päässä.


Lassilan linnavuori, Ruokolahti

KARTTALINKKI
lat=61,21913896 lon=29,02490031 (ETRS89 ~WGS84)
N 6788873 E 608754 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen KY35
Pituus 24m (16m+8m)
GEOKÄTKÖ GCKMGT (ei luolassa, mutta mainitsee luolan)

Rakoluola korkeassa graniittikalliossa, pääsy tikkailla. Luola kulkee kallion läpi ja saattaisi jatkua ylöspäin mutta kiipeäminen vaatii joko melkoisesti taitoa tai uskallusta, paikoitellen lohkareet joiden päälle kiivettäisiin näyttävät epävakailta.


Lemmenluola, Inari

KARTTALINKKI
lat=68,635549409 lon=25,834594192 (ETRS89 ~WGS89)
N 7614173,881 E 452622,179 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen —
Pituus 17m (alalikiarvo)

Koordinaatit ovat hyvin ylimalkaisia. Ne eivät kerro tarkkaa sijaintia.

Lemmenjoen ja Vaijoen yhtymäkohdassa on saareke, jonka kuivalta puolelta kulkien voi Vaijoen yhyttäessään löytää suuren lohkareluolan. Pääluolasta (6m) erkanee kaksi sivuhaaraa (6+2m sekä toinen ehkä pari metriä?). Ahtaampi sivuhaara on ryömittävää – sitä ei ole tutkittu loppuun saakka. Pääluolan aukosta aukenee näkymä alas kanjoniin. Lue lisää retkestä lehdestä Luola V (2017) (kauppa).


Luolavuoren luola, Turku 

KARTTALINKKI
lat=60,430205025 lon=22,279266383 (ETRS89 ~WGS84)
N 6708638 E 240265 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen TP124
Pituus 60m (alaraja-arvio)
GEOKÄTKÖ GCR8N3

Luolavuori on lohkareluola hyvien liikenneyhteyksien päässä lähellä asutusta ja tenniskenttää. Viereen pääsee autolla, bussilla ja polkupyörällä. Sijaintinsa vuoksi luola onkin ollut tunnettu jo vuosisatoja ja lasten seikkailupaikka jo 1825 ja aiemminkin. Luola on lohkareikkorinteen yllä kallioseinämän juuressa. Luolassa on reippaasti seisomakorkuinen Eteinen sekä käytäviä ja kammioita. Lukemattomat ovat käyneet sisällä, monet jopa ryömineet reilut 40 metriä Peräkammariin. Mutta kävitkö Parvella? Kellarissa? Löysikö Kuudentienristeyksen? Oletko nähnyt Eikenenkäänmaan, joka madaltuu tavoittamattomaksi rinteeksi? Tule Luolailun peruskurssille, ja me viemme sinut sinne! Maan alla risteilee ainakin 60 metriä reittejä. Konttaaminen ja ryömintä on peremmällä välttämätöntä ja luolasta löytyy myös erittäin ahtaita paikkoja. Luola yltää syvälle päivänvalon ja kännykkäverkon ulottumattomiin. Erittäin viihtyisä. Luolailun peruskurssien harjoitusluola. Youtubesta löytyy luolan nimellä paljon materiaalia.

Luolavuoren uumenissa

Lyttylän Pirunpesä, Pori

KARTTALINKKI
lat=61,57679733 lon=21,69937169 (ETRS89 ~WGS89)
N 6838490 E 218744 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen TP85
Pituus 117m (70m+20m+10m+7m+5.5m+4.5m)

Lyttylän Pirunpesä on arviolta yli 70 metriä pitkä lohkareluolasto, jossa on suuria korkeuseroja. Kokonsa puolesta se ei yllä liki neljä kertaa pitempien Repouuron tai Korkbergetin luokkaan, mutta on silti Suomen olosuhteissa erittäin suuri. Vuonna 2016 Pirunpesällä tapahtui tippumisonnettomuus, joka edellytti pelastuslaitoksen toimia. Luolassa V (2017) on aiheeseen liittyvä paloesimiehen haastattelu. Ollaan varovaisia. Kivet ovat liukkaita.

Kuva (c) Satapelastus

Nepperin luola, Kauniainen

KARTTALINKKI
lat=60,25016303 lon=24,72952165 (ETRS89 ~WGS89)
N 6681434 E 374332 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen U10
Pituus 3,5m
GEOKÄTKÖ GC16BTD

Nepperin luola on pieni jopa suomalaisen luolamääritelmän mukaan, mutta muutaman metrin ryömintäosuus on aivan hauska.

Nepperin luola
Kuvaaja: Elina Saarinen

KUVIA (Flickr.com). kuvaaja Weltsi.


Olhavanlammen luolat, Valkeala

KARTTALINKKI
lat=61,185928885 lon=26,838156112 (ETRS89 ~WGS84)
N 6783508 E 491298 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen KY49
Suomen kalliokiipeilyreitit. Olhava Sektori 4, Reitti 29, ”Luolakiipeilyä …”
Pituus 78m (40m+30m+8m)

Olhavanvuoren rakoluola (toinen luolista) sijaitsee telttapaikalta pohjoiseen ensimmäisen jyrkänteen aivan pohjoisimmassa päädyssä. Luolaan pääsee nousemalla järvestä jyrkkää luiskaa kallionhalkeamaan, jonka perältä löytyy luolakiipeily. Luolaan voi toki mennä myös yläkautta, mitä suosittelemmekin luolailijoille lajinmukaisena lähestymisenä. Halkeama on kapea, mutta suosittelemme laskeutumiseen köyttä, jota ilman luola on hyvin loukkaantumisvaarallinen paikka! Luola on noin 10 metriä syvä ja sillä on pituutta yhteensä noin 20 metriä. Se on suomalaiseksi luolaksi hämmästyttävän syvä ja tunnelmallinen. Olhava on erittäin suosittu kalliokiipeilykohde, joten luolan uloimpaan osaan on luonnollisesti rakennettu kiipeilyreitti. Koska ollaan Repoveden kansallispuistossa, ovat palvelut kunnossa. Löytyy laavua, huussia, nuotiopaikkaa, juomavettä… Auto on jätettävä kolmen kilometrin päähän.

KUVIA (Flickr.com) Suomen luolaseuran retkeltä. Kuvaaja Velma Aho.

Kallion päällä liikuttaessa on syytä varovaisuuteen. Jyrkänne putoaa parhaimmillaan pystysuorasti 50 metriä Olhavanlampeen. Lisäksi kallio on viettävä ennen pystysuoraa pudotusta ja voi säästä riippuen olla liukas.

Olhavan luolaan.
Laskeutuminen Olhavan luolaan. Kuva © Weltsi
kanttia.net/kiipeilya-ja-hieman-luolailua-olhavalla/

Suomen luolaseuralle on kerrottu Olhavan kiipeiltävän luolan lisäksi toisestakin luolasta Olhavanlammen itärannalla, lähellä lammen kapeinta kohtaa. Kyseessä on viihtyisä, valoisakin luola, jossa on ainakin pari ”huonetta” tai ”hyllyä”, joissa voisi hyvin yöpyä. Paikalle pääsee ”yläkautta”. Osan matkaa pitää matkata kalliosta lohjenneen ”siivun” päällä keikkuen ja viereisestä pystykalliosta tukea hakien. Luola soveltui ilmoittajan mukaan alle 10-vuotiaalle pojalle. Suunnilleen tältä suunnalta voisi alkaa etsiä: Olhavan mahdollinen toinen luolapaikka.

Koska tiedossamme on ainakin kaksi eri luolaa, ja Suomen luolat -kirja mainitsee kolme eri pituusmittaa, toivomme, että joku Olhavalla kävijä ehtisi etsiä nämä luolat ja kertoa niiden koordinaatit.


Otsavaaran luola, Kemijärvi

KARTTALINKKI
lat=66,477046524 lon=27,652779047 (ETRS89 ~WGS84)
N 7373236,495 E 529072,508 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen LA15
Pituus 31m

Otsavaaran luola on jyrkänteen yläosassa oleva tektoninen rakoluola, jonka katto on kalliota. Luolassa asustaa myös Pohjanlepakko. Luolalle on parin kilometrin kävely. Otsavaaran luola on Lapin luolien joukossa merkittävä pituutensa vuoksi sekä lepakkojen kannalta.


Pirunkirkko, Lieksa

KARTTALINKKI
lat=63,044221944 lon=29,918128056 (ETRS89 ~WGS84)
N 6993866,531 E 647549,424 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen PK33
Pituus 34m

Pirunkirkko on Pirunkirkkokallion suurin luola. Muodoltaan luola on Z-kirjaimen muotoinen. Luolassa esiintyy vuodenajasta ja vuorokauden ajasta riippuvia luolatuulia, mikä on Suomen luolissa harvinaista.

Luolan seinässä on myös Eero Järnefeltin (taidemaalari) kirjoittama runo, jonka hän kirjoitti luolan seinään käydessään siellä vaimonsa Saimin kanssa. Tämä luolaa sotkeva kirjoitus on arvostettu tekijänsä vuoksi ja tokihan se herättää ajatuksia. On myös huomattava historiallinen viitekehys: kestikievarijärjestelmän ja maantieverkoston kehittyminen yhdessä nationalistisen heräämisen kanssa toi taiteilijoita Kolin maisemiin. Yksi salaisuus vain jää selvittämättä.


Purnunlouhen luolat, Nurmes

KARTTALINKKI
lat=63,454184444 lon=29,071384167 (ETRS89 ~WGS84)
N 7037865,005 E 603274,006 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen PK44
Pituus 50-100m (arvio)

Suomen luolat -kirjan mukaan Purnunlouhi oli aikoinaan lihan säilytyspaikka ja toimi myös lappalaisten piilopaikkana ”Rappasotien aikaan”. Kirjassa ilmoitetut vuosiluvut ovat kuitenkin virheellisiä. Rappasota eli 25-vuotinen sota käytiin 1570-1595.

Arvioidun pituutensa vuoksi Purnunlouhen luolat ovat suositeltava kartoituskohde. Lohkareikossa on tilavia onkaloita.


Repouuron luola, Lieksa

VAIN LUOLASEURAN JÄSENILLE: KARTTALINKKI (salasanasuojattu)
JULKINEN KARTTALINKKI: KOLIACTIVE
lat=63,111504580 lon=29,808623018 (ETRS89 ~WGS84)
Kejonen PK34
Pituus 280m
GEOKÄTKÖ GC5YBY2

Luolan löytäminen valtavasta lohkareikosta on vaikeaa. Suosittelemme opastettua kierrosta (koliactive.com), jotta luola löytyy ja Suomen suurimmasta luolasta saa parhaan kokemuksen.

Repouuron lohkareluola on lähes kolmensadan metrin pituinen sokkeloinen konttaus- ja ryömintäharjoitus. Luolassa on paljon hauskoja ahtautumisia ja Suomelle todella harvinaisia suunnistuspähkinöitä. Lisäksi Repouuron lohkareluolassa on viisi korkeustasoa, mikä on suomalaiselle luolalle aivan poikkeuksellista. Repouuron luola on kuin pirunpelto, jonka sisälle päsee ryömimään. Useimmista kohdista näkyy jonkin verran päivänvaloa ja ulos pääsee useastakin paikasta. Lähellä Repouuroa sijaitsee pienempi luola, Pirunkirkko, ja toinenkin, Sotkanmuna. Kattavan esittelyn luolakarttoineen löydät Suomen luolaseuran lehdestä Luola VI (2018) (verkkokauppaan).

Riihonniemen Jokiluola, Puumala

KARTTALINKKI
lat=61,533409362 lon=28,520561506 (ETRS89 ~WGS84)
N 6823148 E 580852 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen —
Pituus 45m

”Riihonniemen Jokiluola on lohkareluola eräässä rotkolaaksossa. Siinä on kolme melko suorassa linjassa olevaa aukkoa, josta keskimmäisen voisi nimetä pää-aukoksi. Kaukaisemmasta aukosta luolan umpiperään on kelalla mitattu matka 31 m. Sivukäytävineen luolalla on mittaa ainakin 45 metriä. Luola on yhtenäinen ja täysin pimeä. Siinä on yksi noin 5 m korkea sali (1) sekä yksi laakea ja matala sali (2). Varsinkin luolan peräkäytävät ovat osin korkeita rakoja, jossa hyvin mahtuu kävelemään. Muuten luolassa on muutama ahtauma ja paljon tilaisuutta harjoitella konttausta ja ryömintää. Luola näyttäisi olevan käyttämätön. Ihan perässä löysin tosin pari pientä palaa palanutta puuta. Luolan pohjassa on usean sentin kerros moreenia ja pientä kiveä, ilmeisesti se on jossain vaiheessa ollut veden huuhtoma. Tällä hetkellä luolan tuntumassa virtaa laakson pohjassa hyvin pikkuinen noro, mutta joskus täällä on varmaan ollut enemmän pauhetta.” Luolan löysi Itä-Savon luolat -blogin kirjoittaja Johan Moraal syyskuisena viikonloppuna vuonna 2017.

Jokiluolan suuaukko
Luolan mittausta
Jokiluolan joki
Luolakartta

Rokokallion luolat, Vihti

KARTTALINKKI
lat=60.489816604 lon=24.477554126 (ETRS89 ~WGS84)
N 6708618,528 E 361411,848 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen U93
Pituus >86m (27m, 14m, lippoja 32m+6m+7m, muuta)
GEOKÄTKÖ GC1647F

Koordinaatit osoittavat kallion laelle, eivät tarkalleen luoliin. Vihdin Rokokallion luolat ovat muodostuneet Rokokallion jyrkänteeseen. Jyrkänteen reuna on vaarallinen. Seinämästä irti revennyt paasi muodostaa itsensä ja emäkallion väliin kapean syvän rotkon, jossa on tunnelmallinen mutta haastava luolaosuus. Jyrkänteen juurella on lohkare- ja lippaluolia. Suomen luolat -kirjan mukaan luolakäytäviä tai lippoja on yhteensä noin 86 metriä. Lohkareikon pohjalla on myös helposti kontaten lähestyttäviä lohkaresaleja. Kypärä, haalari ja pehmeät polvisuojat ovat teknisemmissä osuuksissa välttämättömät. Pehmeitä kyynärsuojia suosittelemme näihin myös vahvasti. Lippaluolaan (etelässä) ja pariin lohkaresaliin voi tutustua ilman erityisvarusteita, mutta lohkareikosta ja jyrkänteestä löytyy kiipeämällä loukkaantumisvaarallisia paikkoja – ja apu on kaukana.

Ryövärinluola, Kaarina

KARTTALINKKI
lat=60,36803822 lon=22,30852038 (ETRS89 ~WGS84)
N 6701625 E 241366 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen TP20
Pituus 30m
GEOKÄTKÖ GC1WNHK

Viisikymmentä metriä pitkä kalliohalkeama joka välillä kulkee lohkareiden alitse. Suomalaiseksi luolaksi paljon korkeuseroja, köysi oli talvella hyödyllinen apuväline. Suurimpia löytämiämme kammioita kotimaassa. Katsele KUVIA (Flickr.com), kuvaaja Miri Pihlaja.

Ryövärinluola talvella
Ryövärinluola talvella. Kuva © Miri

Sarajärven linnavuori, Ruokolahti

KARTTALINKKI
lat=61,52013187 lon=29,151924 (ETRS89 ~WGS84)
N 6822614 E 614466 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen KY39
Pituus 18m
GEOKÄTKÖ GC1V4XF

Osittain kaksikerroksinen rakoluola. Pari kammiota sekä kapea maanalainen kuilu johon laskeudutaan köyden avulla. Luolan suuaukko on jyrkänteen yläreunalla.


Sotkanmunan luola, Lieksa

KARTTALINKKI
lat=63,044184565 lon=29,919708808 (ETRS89 ~WGS84)
N 6993866 E 647629 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen —
Syvyys 4m

Sotkanmuna on Kolin kansallispuistossa aivan Pirunkirkon naapurissa sijaitseva kallioon aukeava rako, johon on helpointa laskeutua köyden kanssa. Kapea ja syvä kuilu, jonka pohjalla on ahdas kolo, jota ei ainakaan luolaseuran joukkue vielä ole kokonaan tutkinut. KUVIA (Flickr.com). Juvaaja Miri Pihlaja.

Kallioon aukeava rako
Kapea ja syvä


Torholan luola, Lohja

KARTTALINKKI
lat=60,251794782 lon=23,857363213 (ETRS89 ~WGS84)
N 6683601 E 326085 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen U39
Pituus 107m (kolme kerrosta)
GEOKÄTKÖ GCF00C GEOKÄTKÖ GC3P68Z

Suomen suurin kulkukelpoinen kalkkikiviluola. Luolan pysäköintipaikalta johtaa viitan opastama polku luolalle. Luolan edustalla on esittelykyltti, jonka kartta 1900-luvun alusta on kovin suuntaa antava ja osin virheellinen. Suuaukko (yksi kolmesta joihin mahtuu) on suuri ja näkyvä. Eteisestä voi helposti laskeutua niin kutsuttuun Saliin, joka on noin metrin puolitoista alempana. Kiipeily on helppo eikä vaadi taitoa — ainoastaan intoa käydä istumaan tai vastaavasti kontata ylös. Tunnelmallisen Salin perällä on toinen kammio, jota aiemmin kutsuttiin kellariksi muttei enää, sillä löysimme syvemmän osan, jota nyt kutsutaan kellariksi. Luolasta löytyy myös erittäin ahdas Madonreikä, jossa ehdottomasti pääsee ahtaanpaikanryöminnän tunnelmaan. Tämä on hyvä paikka koeponnistaa oma ahtaanpaikankammonsa. Tämän jälkeen on hyvä suunnata luolan syvempiin osiin testaamaan ahtauspituussietoa. Tilaa on hitusen enemmän, silti poski lattiassa, mutta matka on pidempi. Kokemus muuttuu. Etäisyys syö itseluottamusta. Innokkaalle luolailijalle Torhola tarjoaa jänniä yllätyksiä kolmessa kerroksessa ja kovasti pohdittavaa luolan syntyhistoriassa. Kai huomasit koluta kaikki luolan 90 metriä käytäviä? Huomaa myös viereinen luola sekä joenuoma. Kalkkipitoisen maaperän takia alue on myös kasvitieteellisesti kiinnostava.

Kartoituskurssilaisia Torholassa. Suomi

Ukonkiven uhriluolat, Inari

KARTTALINKKI
lat=68,938607500 lon=27,290877778 (ETRS89 ~WGS84)
N 7647544,259 E 511665,833 (ETRS-TM35FIN)
Kejonen LA14
Pituus 10m

Koko ei ole ainoa luolan ’hienoutta’ määrittävä tekijä. Seikkailijalle luolan pituus on toki tärkeää, mutta jos malttaa hetkeksi pysähtyä, voi nähdä enemmän. Ukonkiven uhriluola (se mäen päällä oleva, ei pohjoisrinteen luola) on merkittävä seita. Täällä myös suoritettiin myös Suomen ensimmäiset arkeologiset kaivaukset. Oli 1870-luku ja puuhamiehenä oli Sir Arthur Evans, maailmankuulu arkeologi, Knossoksen löytäjä. Luolaa on käytetty ainakin 900-luvulta lähtien – yli tuhannen vuoden ajan. Lue lisää: Röyhyisän luolan hopeakoru – Inarin Ukonsaaren arkeologiset kenttätutkimukset 1873-2006, Jukka Palm, Luola V (2017) (linkki kauppaan).


Urtmäen Pähkinäluola, Sammatti

KARTTALINKKI
N 6690852 E 329125 (ETRS-TM35FIN)
lat=60,31813687 lon=23,90598574 (ETRS89 ~WGS84)
Kejonen U76
Pituus 20m (ei ainoa)
GEOKÄTKÖ GC7WXFD

Urtmäen useista rakoluolista suurin ja vaikuttavin. Puolessatoista kerroksessa oleva tila, josta löytyy kauniin väristä graniittia ja Suomen hienoin poikkari (kahden vastakkaisen seinämän valissä oleva halkeama, jossa liikutaan lattian yläpuolella kiilautuen). Mikäli tässä luolassa käy, kannattaa katsoa myös muut kallioraot; niistä löytyy lisää poikkikulkua ja eräästä jopa nelimetrinen maanalainen kuilu, jonka pohjalle voi laskeutua. Köysi on välttämätön.


Väkevänjärven pirunpesä eli Hitonpesä, Ylämaa

KARTTALINKKI
lat=60,700495242 lon=27,981624723 (ETRS89 ~WGS84)
N 6729828 E 553590 (ETRS-TM35FIN)
P 6732652 I 3553781 (KKJ, tarkemmin KKJ3~YKJ; Vanhat Peruskartat)
Kejonen KY58
Pituus 8m

Hyvin erikoinen luola Suomessa: rapakiveen muodostunut lyhyt tunneli, ei samanlainen lohkareluola kuin useimmat täältä löydetyt. Rapakiven luonteen vuoksi hyvin hauraan oloinen. KUVIA (Flickr.com) Kuvaaja Miri Pihlaja. KUVIA (Flickr.com) Kuvaaja Velma Aho.